Mikä on Raamattu:
Raamattu on pyhien kirjojen kokoelma tai kokoelma, joka sisältää kristittyjä ohjaavat tarinat, opit, koodit ja perinteet, jotka perustuvat juutalaiseen perinteeseen (Vanha testamentti) ja evankeliumin julistamiseen (Uusi testamentti).
Raamattu on termi, joka on johdettu kreikkalaisesta sanasta βιβλίον (raamatullinen), mitä se tarkoittaa vieritä, papyrus tai kirjaja kreikkalaisesta ilmaisusta τὰ βιβλία τὰ ἅγια (ta raamattu ta hágia), mitä se tarkoittaa pyhät kirjat.
Sen kirjoitti noin 40 miestä noin 1600 vuoden aikana. Raamatun ensimmäinen kirja on Mooseksen kirja. Se kirjoitettiin noin 1445 eaa. Viimeinen kirja on maailmanloppu, kirjoitettu noin 90-96 jKr. Se kirjoitettiin alun perin hepreaksi, arameaksi ja kreikaksi.
Raamattu (pyhä Raamattu latinaksi) on kaikkien aikojen myydyin kirja. Se on käännetty yli 2500 kielelle, ja se on saatavana eri versioina perinteistä ja käännöksistä riippuen. Se on tällä hetkellä saatavana myös digitaalisessa muodossa.
Päällä kuvaannollisessa mielessä, termiä käytetään myös viittaamaan erittäin tärkeään kirjaan, joka sisältää kaikki asiaankuuluvat tiedot tietyllä alueella. Esimerkiksi Java Script Bible, The Business Administration Bible, The Musician Bible, The Football Bible jne.
Raamatun rakenne
Kristillinen raamattu on jaettu kahteen pääosaan: Vanha ja Uusi testamentti. Testamentti (berith hepreaksi) tarkoittaa liittoa, liitoa tai sopimusta. Jokainen heistä tuo yhteen kokoelman pyhiä tekstejä. Tutustutaan eräisiin olennaisiin yksityiskohtiin.
Vanha testamentti
Vanha testamentti (Tanach juutalaisille ja Septuaginta kristityille) pidetään kristittyinä luomistarina. Se sisältää tarinoita, jotka liittyvät maailman luomiseen ja heprealaisten tapahtumiin aina vuoteen 445 eKr. noin.
Vanhasta testamentista on kaksi versiota, jotka levittäytyivät vuorotellen Jeesuksen ja apostolien aikoina:
- Heprealainen kaanon tai Palestiinan kaanon, kirjoitettu hepreaksi, joka koostuu 39 kirjasta. Tämä versio sulkee pois niin sanotut deuterokanoniset kirjat.
- Canon Alexandrine, Seitsemänkymmenen versio (LXX) tai Septuaginta Raamattu. Tämä versio on kirjoitettu kreikaksi. Se sisältää heprean kaanonin ja lisäksi deuterokanoniset kirjat, joita protestanttinen perinne kutsuu apokryfiksi, kuten Tobias, Judith, 1. ja 2. Makabeuksen, viisauden, kirkollisen ja Baruchin kirja.
Molemmat kanonit eroavat järjestyksessä, jakelussa ja otsikoissa. Katolinen ja ortodoksinen kirkko tunnustavat Aleksandrian kaanon tai Seitsemänkymmenen versio. Protestanttiset tai luterilaiset innoittamat kirkot käyttävät Heprean kaanon tai Palestiinan kaanon. Koptilainen kirkko puolestaan hyväksyy muita kirjoja, kuten Enokin kirja ja Jubilees-kirja.
Uusi testamentti
Uusi testamentti sisältää 27 kirjaa. Kristityt pitävät sitä pelastushistoria. Se sisältää evankeliumit, jotka edustavat Jeesuksen Kristuksen elämää ja opetuksia. Nämä kattavat hänen elämänsä tapahtumat, hänen sanomansa, kuolemansa ja ylösnousemuksensa.
Lisäksi Uusi testamentti sisältää kertomuksen apostolien teoista (jotka kertovat varhaisen kirkon syntymästä), ensimmäisten kristittyjen johtajien pastoraaliset kirjeet ja profeetallisen Ilmestyskirjan.
Kopioita ja käännöksiä Raamatusta
Ennen painokoneen keksimistä pyhät kirjat kopioitiin manuaalisesti.
Juutalaisen pyhän kirjan tapauksessa, joka vastaa Vanha testamentti Christian, kopiot tekivät kutsutut heprealaiset kopiokoneet Masoretes. He olivat vastuussa heprealaisten kirjoitusten kopioimisesta 6. ja 10. vuosisadan välillä, ja he laskivat kirjaimet virheiden välttämiseksi.
Kristillisessä maailmassa luostareissa munkit tekivät käännöksiä ja kopioita Raamatusta, joista monet olivat vastuussa myös taiteellisen arvokkaan valaistuksen tai kuvitusten sisällyttämisestä.
Munkit saivat kopioida yksin tai ryhmässä veljen sanelemana, mikä nopeutti kopioiden tuotantoa. Siksi ei ollut yllättävää, että prosessissa oli joitain virheitä.
Raamatun luotettavuudesta, säilyttämisestä ja eheydestä on erilaisia mielipiteitä johtuen siitä, että monista vuosista on kulunut ensimmäisistä käsikirjoituksista, ja myös mahdollisista virheistä käännöksille eri kielille ja erilaisista mielipiteistä dogmoissa.
Ensimmäinen Raamatun käännös mautonta kieltä ja myös ensimmäinen painettu versio oli Lutherin saksaksi kääntämä Raamattu 1500-luvulla.
Myös arkeologia on tarjonnut mielenkiintoisia löytöjä itse raamatullisten tekstien konformaatiosta.
